Viestinnän johtaminen

Kuten Paul Watzlawick toteaa, "You cannot not communicate". Viestintä ja vuorovaikutus ovat osa kaikkea mitä teemme, silloinkin kun emme sitä haluaisi. Viestintä on "ajatusten, tunteiden, viestien, tarinoiden ja tiedon vaihtamista erilaisten kanavien ja välineiden avulla". Viestintä on työkalu organisaation eri osa-alueiden välillä.

Viestintä näkyy organisaatiossa monessa muodossa. On markkinointiviestintää, johon sisältyy asiakassuhteet sekä brändin rakentaminen, tämän lisäksi on suhdetoiminta johon kuuluu osakkeenomistajat ja muut sidosryhmät. Sekä tietysti myös henkilöstöhallinto osana työyhteisön sisäistä viestintää.

Viestinnän teorioina voidaan nähdä organisaatiokäyttäytymistä, jossa painotus on kulttuurissa. Sekä diskurssiteoriaa jossa kieli on organisaation rakentajana.
Viestinnän säätelijöitä ovat julkishallinto (julkisuuslaki, viranomaisilla velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa, valtioneuvoston viestintäsuositus, veronmaksajilla oikeus tiedonsaantiin, sananvapauslaki) sekä yritykset (yrityksen tunnistaminen, taloudellinen asema, tiedot tuotteista, ympäristövaikutukset).

Viestintä on monimutkainen ilmiö, jossa säännöt eivät välttämättä ole reilut ja kaikilla tiedossa. Pienryhmäviestintä asettaa omat haasteensa jo ihmisen perus luonteen kannalta. Ihminen haluaa sopeutua joukkoon ja olla osa ryhmää. Itsesensuuri vaikuttaa viestintään, eikä viestintä ole aina johdonmukaista, vaan viestinnällä saatetaan jopa vahvistetaan kielteisiä vaikutuksia.
Joukkoviestinnässä yksilö on yleensä vastaanottajan roolissa monien muiden yksilöiden joukossa. Joukkoviestinnän haasteina voidaan nähdä sen yksisuuntaisuus, jossa palautteelle tai edes luotettavuudelle ei aina voida antaa takeita. Nykypäivänä lait kuitenkin onneksi suojaavat sitä, että yritysten on mm. kerrottava rehellisesti taloudellisesta tilanteestaan mm. osavuosikatsauksissa kun kyseessä on julkinen osakeyhtiö.