Omat kokemuksemme organisaatiokulttuureista

ROSA


Omat kokemukseni organisaatioista pohjautuvat suuriin organisaatioihin, sillä olen työskennellyt yliopistollisessa keskussairaalassa. Sairaala on voittoa tavoittelematon organisaatio, jossa työntekijöitä on satoja ja hierarkiataso varsin huomattavaa. Sairaalassa hierarkia näkyy ja kuuluu vahvasti, aina käytäville saakka. Valkotakkiset lääkärit kulkevat pitkin käytäviä kiireisinä ja tärkeinä, siinä missä hoitajien alemmuutta "korostetaan" erivärisillä ja mallisilla työasuilla. Byrokratia huokuu, ja sairaalan johtoa korostetaan välillä liiankin selkeästi. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää sairaalan seinillä komeilevia muotokuvia aikansa johtavista ylilääkäreistä. Toinen hyvä esimerkki hierarkiasta näkyy toimistotiloja tarkasteltaessa, joista parhaat sijaitsevat aina uusissa rakennuksissa tai mahdollisimman hyvällä näköalalla varusteltuina ylimmissä kerroksissa. Vaikka kyseessä siis todella on voittoa tavoittelematon organisaatio, ei ilmapiiri aina siltä kuitenkaan tunnu.

Sairaalassa koko organisaatio on jaettu pienempiin yksiköihin, joiden toimivuus riippuu ennen kaikkea hyvästä työilmapiiristä ja tarpeeksi osavaasta esimiehestä. Minulla on kokemusta sekä hyvästä, että huonosta johtamisesta sairaalan sisällä, joten tämän takia uskon, että esimiehen rooli byrokraattisessa organisaatiossa on kaikki kaikessa. Yksiköt joissa työskentelin olivat saman sektorin eri alueita, joten niiden vertailtavuus on suhteellisen luotettavaa. Ensimmäisessä työ oli fyysistä ja työilmapiiri heikko, vaikka työ ei kuitenkaan ollut fyysisesti raskasta. Työntekijöiden oma motivaatio työtä kohtaan oli heikko, eikä sitä pystytty juurikaan parantamaan edes palkkiopalkkaus -järjestelmän avulla. Syitä on varmasti monia, mutta itse koin työn henkisesti raskaana huonon työilmapiirin takia, jolloin pieni rahallinen korvaus ei motivoinut itseäni tarpeeksi, jotta olisin työskennellyt tehokkaammin. Ilmapiiri oli jäykkä ja esimiehen saamattomuus johti siihen, että hänen luokseen oli kyllä helppo mennä, mutta se koettiin monesti turhaksi, sillä vaikka asioista sanottiin, niin mikään ei kuitenkaan muuttunut.
Kun taas vertaan tätä toiseen työhöni sairaalamaailmassa kokemukset ovat lähes päinvastaiset. Vaikka toinen työ oli vahvasti toimistopainotteista, niin ilmapiiri oli hyvin erilainen. Kun työporukka oli valittu huolella, niin sen huomasi myös työskennellessä. Esimiehet olivat avoimia ja olivat aktiivisesti läsnä joka päivä. Toimistojen ovet olivat aina auki, mikä teki esimiehestä helposti lähestyttävän ja rennon. Tässä työpaikassa huomasi sen, kuinka iso ja byrokraattinenkin organisaatio voi toimia hyvin ja tehokkaasti, kun perus raamit ovat kunnossa.



ROOSA

Verraten ryhmäläisiini kokemukseni organisaatioista rajoittuvat pieniin ja keskisuuriin. Kahvilatyössäni työskentelin usein yrittäjän itsensä kanssa ja näin ollen hierarkia taso oli lähes olematon. Tietenkin työnantajanani hän oli minun yläpuolellani mutta samalla hän oli kuitenkin erittäin helposti lähestyttävä. Työpaikkamme ilmapiiri olikin hyvin rento ja vapautunut mikä varmasti kulminoitui yrittäjän omaan avoimeen ja sosiaaliseen luonteeseen.

Ollessani töissä kirjastossa ja vanhainkodissa pääsin kokemaan, mille tuntuu työskennellä hieman suuremmissa organisaatioissa. Pääsin heti toteamaan, etteivät esimiehet olleet yhtä helposti lähestyttäviä ja että hierarkia taso oli näissä paikoissa huomattavampi. Kuitenkin olen saanut kokea töissäni avoimen ja rennon ilmapiirin positiivisen vaikutuksen työmotivaatioon.


EEVI

Organisaatiokulttuuri vaateliikkeessä

Työskentelen vaateliikkeessä, missä hierarkia on matala ja pomoihin on helppo saada yhteys. Täten kokemukseni organisaatioista perustuu lähinnä matalan hierarkian omaaviin yrityksiin. Yritykseen, jossa työskentelen, kuuluu yhteensä viisi myymälää ja kaikissa on noin viisi työntekijää per myymälä. Tilanteiden mukaan saattaa työntekijöiden määrä vaihdella. Vaikka myymälät ovat kaikki eri kaupungeissa, pidämme paljon yhteyttä toisiimme mm. whatsapin ja facebookin välityksellä, jotta oppisimme tuntemaan toisemme. Meillä on myös kaksi kertaa vuodessa tapaaminen (pikkujoulut ja koulutus), jolloin saamme konkreettisesti nähdä kaikki yrityksen jäsenet ja tutustua toisiimme. Omistajalle on tärkeää, että työntekijät tulevat toimeen keskenään ja että myymälässä vallitsee aina mieletön energia, mikä huokuu myös asiakkaille saakka.

Yrityksessä työn ilmapiiri on energinen ja iloinen. Tunnelma töissä on aina ystävällinen ja uudet työntekijät otetaan hymyillen tiimiin mukaan. Yrityksen omistaja on itsekin iloinen ja rempseä persoona, mikä auttaa hyvän ilmapiirin aikaansaantia. Omistaja onkin saanut siirrettyä hänen mahtavan asenteensa työntekijöihinsä.

Yrityksessä on helppo lähestyä esimiestä. Pidämme muutaman kerran vuodessa virallisia palaute/kehityskeskusteluja, missä voimme avoimesti kertoa oman tilanteemme. Jos jollain on joitain uusia ideoita taikka on jotain parannettavaa, asioista puhutaan avoimesti ja pyritään keksimään yhteinen ratkaisu tilanteeseen.  Esimies on myös hyvin pitkälti töissä samaan aikaan, joten työpäivän aikana on helppo antaa palautetta/pyytää apua. Kerran vuodessa tapahtuva koulutus on myös hyvä tilanne saada puhua esimiehille. Koulutuksessa käydään läpi yrityksen senhetkinen tilanne ja yhdessä pohdimme miten seuraavan vuoden tavoitteet saavutetaan. Pohdimme myös, mitä parannettavaa olisi mahdollisesti ollut. Työyhteisömme on hyvin avoin, mikä tekee keskustelusta kaikkien kanssa hyvin miellyttävää. Kun kaikilla on sama tiedon taso, ei kenenkään tarvitse ”piilotella” omaa tietoaan toiselta. Kaikkia työntekijöitä kohdellaan saman lailla, oli hän sitten extra taikka myymäläpäällikkö.

OLGA

Kun kaipaat lisää vastuuta

Aloitin työnteon melko nuorena ja vuosien varrella on tullut kokemusta hyvinkin erilaisista organisaatioista. Olen ollut työntekijänä niin dynaamisessa ja nopeasti toimintatapojaan muuttavassa kuin toiminnaltaan vakaassa yrityksessä. Myös johtamistyyleiltään ne eroavat vahvasti toisistaan.

Mekaaniseksi ja hierarkialtaan jäykäksi yritykseksi voisin omien kokemusten perusteella lukiotella pikaruokaravintolat. Siellä töissä ollessaan minulla oli tarkasti määrätty työtehtävä ja sen suoritustavat. Omalle luovuudella tai ideoille ei jätetty paljoonkaan tilaa ja vaikka työpalavereissa työntekijöitä kannustettiin innovoimaan, en ikinä päässyt henkilökohtaisesti todistamaan yhdenkään parannusidean toteutumista. Johtoporras oli hyvin monimutkainen ja vertikaalinen, oli paljon vastaavia, pomoja ja pomojen pomoja, joista suurimman osan nimistä ja kasvoista ei ollut meillä tavallisilla "rivityöntekijöillä" mitään hajua. Koin kyseisen työpaikan itselleni epäsopivaksi, koska luonteeltani olen menevä ja tykkään ottaa työssäni jatkuvasti lisää vastuuta, joka oli tässä tapauksessa lähes mahdotonta.

Viime vuoden marraskuussa sain vuoratyöfirman kautta hyvinkin erikoisen työtarjouksen, pelijohtajaksi tosi-elämän-huonepakopeliin. Otin työtarjouksen vastaan, vaikka en oikein ymmärtänyt mistä on tarkalleen kyse. Monipuolisen perehdytyksen ja koulutuksen jälkeen olin valmis elämäni parhaimpaan työtehtävään. Sain juuri niin paljon vastuuta kuin ikinä halusin ottaa vastaan, kaikki parannusehdotukset ja ideat sai toteuttaa lähes vapaalla kädellä mielensä mukaan. Yrityksen toiminta oli hyvin dynaamista ja siitä johtuen hierarkia oli täysin horisontaalinen. Työpäivät saatoivat mennä kokonaan yrityksen perustajan kanssa yhdessä luomassa uutta ja pomo oli aina tavoiteltavissa asiasta riippumatta. Myös vastaavien ja varavastaavien rooleja ei sen kummemmin korostettu eikä työilmapiirissä ollut mitään merkkejä toisten "alentamisesta" tai käskyttämisestä. Kaikki vastuu ja työtehtävät oli jaettu tasaisesti eikä kenenkään suusta ikinä kuulunu "ei se kuulu mun hommiin".
Kaiken kaikkiaan organisaation ilmapiiri oli avoin ja rento eikä johtoportaan ja työntekijöiden välillä ollut rajoja. Kyseinen työpaikka opetti minulle paljon uutta ja arvokasta osaamista, mitä pystyn hyödyntämään tulevaisuudessa.